?

Log in

Я
24 October 2017 @ 02:14 pm
friends only.
cmnt to be added.
 
 
Я
20 July 2016 @ 01:55 pm
Luulin haluavani olla opettaja, mutta olin väärässä. En halua tehdä loppuelämääni työtä, joka on parhaimmillaankin vain ihan kivaa.

Hulluinta on, että olin tätä mieltä hakiessani Lappiin opiskelemaan. Opiskelujen aikana pää alkoi kääntyä hitaasti siihen, että opettaminen voisikin olla ihan mukavaa - ja niinhän se onkin, mutta ei ikuisesti. Mulla on nyt vajaatuntinen vakityö kuvataidekoulussa, josta olen ollut viimeiset 2kk "kesälomalla". Loman aikana olen lähinnä toipunut rankasta keväästä - siis nimenomaan töiden kannalta rankasta, vaikka tunteja mulla oli 7h/vko, eli käytännössä ei mitään. Yhdestä työpäivästä toipumiseen meni kuitenkin suhteettoman pitkä aika joka viikko, eikä hommat muuttuneetkaan helpommiksi siinä vaiheessa kun aloin tuntea kaikki oppilaat. Motivaatio laski kuin lehmänhäntä ja laskin jokaisena työpäivänä viikkoja ja työtunteja lomaan. Ei sellainen voi olla oikea valinta. Tässä kesäloman aikana olen myös vihdoinkin tullut siihen tulokseen, että vika ei ole työpaikassakaan - normaali kouluarki olisi yhtä epämotivoivaa ja epämiellyttävää sekin, ellei jopa pahempaa.

Tänään perkasin mansikoita keittiössä ja ajattelin. Tahdon Helsinkiin. Helsingissä on mahdollisuuksia. En tahdo opettaa, mutta se käy nyt tähän väliin kuitenkin - meillä on joka tapauksessa vielä pari vuotta lisää Jyväskylässä ennen kuin on edes mahdollisuutta lähteä muualle. Kyllä sitä nyt muutaman vuoden seisoo vaikka päällään. Opettamisen mielekkyys on utopia. Opettaminen on ihanaa ja mukavaa silloin, jos oppilaat ovat motivoituneita, kiinnostuneita, jos oppilaat keskittyvät ja tekevät hommia mukavasti, jos oppilaiden kanssa tulee juttuun saumattomasti ja kaikilla on mukavaa yhdessä. Se on utopia, se ei koskaan toteudu.

Kadehdin niitä, joilla on suuria unelmia joita kohti kulkea. Mun suuri unelmani on se, että saisin nauttia elämästäni koko ajan. En vain tiedä (vielä) mitä se tarkoittaa töiden kannalta. Tätä se ei ainakaan tarkoita. Ei ole normaalia herätä "voi ei"-ajatukseen kaikkina työaamuina. Mä haluan viihtyä ja tykätä työstäni. Se haluaminen ei vain ole tarpeeksi silloin, jos työ itsessään on väärä.

Opettajana oleminen näyttäytyy mulle yhä enemmän jumittamisena. Samat oppilaat, joilla on samat ongelmat. Samat tehtävänannot, jotka onnistuu tai ei. Samat vuodet, samat lomat, samat kevätkiireet. Hyväksi opettajaksi tulemiseen ei riitä se, että haluaa itse oppia - jos ei osaa saada muita haluamaan samaa, on väärässä paikassa. Olen yhtä enemmän sitä mieltä, että olen luonteeltani oppija, en opettaja. On ollut aika järkyttävääkin oikeastaan tajuta, että se maali mitä kohti kuljin määrätietoisesti viisi vuotta, onkin ollut väärä. Tai ei välttämättä väärä, mutta ei ainakaan maali - korkeintaan etappi.

Mä haluan opiskella kirjallisuutta. Haluan hakea ensi keväänä maisteriohjelmaan ja saada tuplamaisterin paperit. Haluan muuttaa Helsinkiin. Haluan töihin Kiasmaan. Haluan perustaa paperikaupan. Haluan kirjoittaa kirjan. Haluan tehdä sellaisia asioita, jotka saa mut innostumaan joka päivä. Mä haluan olla oma itseni joka päivä, joka hetki. En halua olla joku muu edes sitä alle kymmentä tuntia viikossa. (Mutta pariksi seuraavaksi vuodeksi se käy aivan hyvin, kunhan ehdin tehdä muutakin.)
 
 
Я
25 August 2014 @ 06:54 pm
Pidin lauantaina elävän mallin työpajan. Sinne tuli 11 ihmistä. En jännittänyt kovin paljoa, mutta hirveän vaikea oli saada suutaan auki. En osaa puhua aikuisille ihmisille. Yläasteikäiset on ok, niihin osaan jotenkin suhtautua, niille osaan jutella, mutta kun näitä keski-ikäisiä alkoi valua ovesta sisään musta tuntui ihan naurettavalta. Tiedän ettei saisi kyseenalaistaa omaa osaamistaan, ei ainakaan tämmöisissä tilanteissa. Pitäisi osata hokea, että mä osaan ja mä pystyn. Mutta kun välillä en osaa. Välillä en pysty. Välillä mokailen silkkaa ahdistuneisuuttani. Se on kauheaa tällaisen yleisön edessä. Varsinkin, kun pitäisi osata jotenkin järkevästi kommentoida toisten tekemistä. Sellaistenkin tyyppien, jotka ei välttämättä halua tulla kommentoiduksi lainkaan (kuten minä itse).

No, kyllä se ihan hyvin meni. Olin ihan tyytyväinen lopuksi kyllä. Ja tietysti mä vasta harjoittelen ja opettelen itsekin, en kuitenkaan ole koskaan ennen vetänyt elävää mallia. Ja miten itsevarma voi edes olla, kun on käytännössä harjoitellut tätä työtä vajaan kolme kuukautta? Silti mun pitäisi olla valmis yhdeksän kuukauden päästä. Valmis opettajaksi. Koen kyllä tavallaan olevanikin, mutta en tiedä oonko valmis työnhakuun, sijaisuuksissa rämpimiseen, turhiin yrityksiin ja avoimiin hakemuksiin ja tuhlattuihin tunteihin. Minne se vähäinenkin itseluottamus menee siinä vaiheessa, kun ei vaan ole töitä tarjolla sellaiselle kuin minä?
 
 
Я
11 August 2013 @ 01:55 am
tulin just katsomasta PMMPn viimeistä festarikeikkaa

ulkona on lämmintä +7 mutta ei haitannut, ne aloitti maria magdalenalla ja musta tuntui etten saa henkeä
ja sitten ne laulatti yleisöllä pikkuveljeä ja näytti niin onnellisilta
Tags:
 
 
Я
17 May 2013 @ 08:29 pm
Pari päivää on olleet kyllä silkkaa felix felicistä.

Ensinnäkin se asunto, joka on niin ihanaCollapse ) että pelkään hehkuttavani sen ihan puhki.

Sain kandista vitosen, opintopisteitä ropisee, enää viikko koulua (kolme päivää) ja yksi vaivainen essee tehtävänä.

Tänään Niina soitti keskipäivällä, että lähdenkö jäätelölle. Mentiin porukalla ja syötiin kesän ensimmäiset irtojäätelöt ja sitten istuttiin joenrannassa (juurikin tuolla mun tulevilla huudeilla <3) nauttimassa yli kahdenkympin lämmöstä ja auringosta!

Huomenna mennään Valdemarin rantaan piknikille ja skumpalle (koska asunto ja kandi).


Tuntuu onnelliselta ja kesäiseltä.
 
 
 
Я
24 March 2013 @ 01:51 pm

Epic Rovaniemi is epic.
 
 
Я
31 January 2013 @ 10:37 pm
Miina ja Roosa teki hyvät listaukset asioista, joita ne rakastaa, joten koska mulla on nyt vitutusultimatum päällä, teen saman.

50Collapse )
 
 
Я
11 December 2011 @ 12:24 am
 
 
Я
03 August 2011 @ 02:45 pm
Hei, heitelkää hyviä leffoja? Mulla on huomenna joku 5+ tunnin junamatka edessä, ja ois kiva tehdä jotain henkevämpää sillä ajalla kuin vaan tuijottaa aivokuolleena ulos ikkunasta. Oikeastaan kaikenlaiset leffat käy komediasta toimintaan, kuhan on sellaista laadukasta toimintaa.. jossa on muutakin kuin räiskintää. Ja laadukasta komediaa obviously, mukahauskoja Borateja en esim kestä.

Suosikkeja on Eagle vs. Shark, Trainspotting, Disneyt (oisko mitään ehdottoman näkemisen arvoista Pixaria vaikka? oon kyllä nähnyt osan uusimmista, mutta kertokaa!), Indiana Jonesit, Good-Bye Leninit ja perus Améliet, mutta viimeaikaisiin leffakertoihini on lukeutunut muiden muassa Terminaattoreita, 300 ja Kill Billit. Eli melkoisen kaikkiruokainen olen. Eniten ehkä toivoisin jotain sellaista Youth in Revoltin ja Junon tapaista kevyttä tavaraa.
Tags:
 
 
Я
24 May 2011 @ 10:38 pm
Päivän kuumat puheenaiheet:
- kuinka selvitä ruokaostoksista mahdollisimman vähällä rahalla (aka mitä kannattaa ostaa ja mitä halvoista raaka-aineista valmistaa, köyhäilyvinkkejä anyone?)
- Harry Potterin henkilöhahmot ja tarinan eri tasot, loppuratkaisut ja syvyys
- dyykkaaminen
- yrityksen perustaminen
- kuinka huijata valtiolta rahaa... eiku mitä

Nyt lähden dyykkaamaan. Heha.